Olavi Jama
Kirjailija
Olavi Jama, s. 08.08.1952 Ylitornio. Toimittaja, kriitikko ja runoilija. Jama on työskennellyt Lapin läänintaiteilijana, Orivedellä opettajana ja Kalevan sekä Turun Sanomien kriitikkona.
Jama on kirjoittanut kolme runokirjaa ja teoksen Sipirjan lapset (Väyläkirjat 2019), esseekokoelman Lapin kirjailijoista ja taiteilijoista. Harju soi ja Kallio kukkii (Like 2012) on Helsingin kulttuurihistoriaa Kallion kaupunginosan näkökulmasta. Jama on toimittanut myös useita kirjoja, mm. First we take Manhattan: terrorismi ja uusin maailmanjärjestys (Like 2002) ja Tie taiteilijaksi (KVS 2004). Jama asuu ja työskentelee nykyään sekä Ylitorniolla että Fuengirolassa.
Teoksia valmisteilla: Granada, runokokoelma Andalusiasta ja toisista todellisuuksista (2023), George Orwellin varjo (romaani Lontoosta ja Espanjan sisällissodasta, 2023), Toisen tasavallan runonaamioita (esseekokoelma runoudesta ja politiikasta, 2024), Jäivät sydämet liekehtivät rannoille Arkadian (Martti Haavion poliittinen elämäkerta, ilmestymisvuosi auki).
Valmisteilla on myös Olavi Jaman kriitikonuran katselmus Kirjahullu luokkayhteiskunnassa. Teos sisältää noin 300 sivua ja 60 artikkelia, arvostelua ja haastattelua vuosilta 1976-1999. Valtaosa teksteistä on julkaistu Sanomalehti Kalevassa. Kirjan piti ilmestyä 70-vuotispäiväksi elokuussa 2022, mutta kevään 2022 syöpähoidot ja tekniset ongelmat veivät voimat. Kirjan pitäisi ilmestyä ennen vuotta 2027. Ehkä 75-synttäreillä vanhojen tekstien plaraaminen ei enää innosta?
Tornionjärvi
Rajalla-kustantamo 2007
Syvällä Ruotsin Lapissa on suuri ja tuimannäköinen tunturijärvi Torneträsk, Tornionjärvi. Tornionjärven runoissa kohtaavat Lapin pappi Lars Levi Laestadius ja eräs puuseppä, joka tohtii kysyä: No tuliko valkeus?
Tornionjärvi (Rajalla 2007) on Olavi Jaman kolmas runokirja. Tornionjärven vedet virtaavat jokea alas luvattuun maahan, Tornionlaaksoon.
"Ovi on raollaan minun huoneeseeni. Malta nyt Lars Leevi älä avaa ovea vielä. Sinähän tiedät. Juuri sinun pitäisi tietää että tämä huone ei ole tyhjä."
Sipirjan lapset
Väyläkirjat 2019
Teos alkaa Yrjö Kokosta ja päätyy Kalervo Palsan ja Maria Peuran taiteellisten näkyjen pohdintoihin. Muita tähtiä ovat Lars Levi Laestadius, Timo K. Mukka, Reidar Särestöniemi ja Rosa Liksom. Teos hyppää Tornionjoen tuolle puolen ja tutkii monikulttuurisen Tornionlaakson saavutuksia verrattuna itäisen Lapin suljettuun tilaan (Bengt Pohjanen ja Mikael Niemi).
Teos ylittää kansalliset rajat ja sen Lappi onkin henkinen ja hengellinen vyöhyke, yhtaikaa eurooppalaisen kulttuurin relikti ja valon lähde. Lapin taide liikkuu voimallisesti pohjoisen erämaista kohti urbaania niin kuin huuhkaja, joka istuu helsinkiläisen ostoskeskuksen katolla.
"Euroopan reunalta näkee paremmin. Me kaikki olemme Sipirjan lapsia."
First we take Manhattan
Like Kustannus 2002
New Yorkin terrori-isku osoittaa meille miten olemme nyt tulossa uuteen maailmanaikaan.
Koko maailma on lopultakin avautunut kapitalistiselle kilpailulle ja taistelu maailmanjärjestelmän herruudesta on alkanut. Maailmantilannetta kommentoivat europarlamentaarikko Matti Wuori, New Yorkissa asuvat toimittajat Tomi Ervamaa ja Rinna Kullaa, kirjailija Leif Salmén, tutkijat Riikka Kuusisto, Aini Linjakumpu, Marja Mustakallio, Pasi Päivinen ja Tiina Seppälä sekä kirjan toimittaja Olavi Jama. "Jos aikoo lukaista vain yhden kirjan aiheesta, voi olla viisasta hankkia juuri tämä." - Tuukka Tomperi, niin & näin
Harju soi ja Kallio kukkii
Like Kustannus 2012
Teos on kappale modernin Helsingin kulttuurihistoriaa, jossa yhdistyvät suomalainen rockmusiikki, pääkaupungin aktiivinen nuoriso ja Kallion kaupunginosan historia 1980-luvulta nykypäivään. Teoksessa törmäävät toisiinsa urbaani populaarikulttuuri ja erilaiset käsitykset nuorison asemasta yhteiskunnassa.
Harjun nuorisotalo syntyi 1987 paikallisen kansalaisaktivismin tuloksena ja kamppailu talon olemassaolosta näyttäytyy myös vääntönä Helsingin kaupungin poliittisten voimien välillä. Tänä vuonna Harjun nuorisotalo täyttää 25 vuotta, mutta tämä virstanpylväs on vain lähtökohta teokselle. Harjun nuorisotalosta eli entisestä Aleksis Kiven kadun ruumishuoneesta on tullut vastarinnan ikoni, jolla on näyttänyt olevan kokoaan suurempaa symboliarvoa.
Harjun nuorisotalo on osa monen menestyneen muusikon henkilöhistoriaa. Kirjaan haastatellaan seuraavia muusikoita, teatterintekijöitä, toimittajia, virkamiehiä ja poliitikkoja: Samuli Putro, Pelle Miljoona, Maija Vilkkumaa, Ilkka Vainio, Tapani Rinne, Jimi Tenor, Minna Haapkylä, Ari Wahlsten, Vilma Melasniemi, Reino Nordin, Mariska, Paavo Arhinmäki, Tumppi Varonen, Kimmo Helistö, Lassi Siurala, Kari Naalisvaara, Pekka Juntunen, Sinikka Haapanen ja Kimmo Oksanen.
Granada
Väyläkirjat 2023
Granada on kaupunki Andalusiassa, mutta se on myös metafora tai symboli, tai lopulta se on avaimenreikä toisiin todellisuuksiin. Se on merkki, jonka takana kuplii kulttuurin kerroksia ja lopulta itse elämä, jolle ei löydy hahmoa eikä muotoa. ”Granada” ei ole kirjallisuutta ja kaikkein vähiten se on runoutta. Se on puhumaton ruoho ja laukkaava hevonen. Granadan maailmassa ei ole nimiä vaikka nimillä ne sitten vangitaan meidän matalaksi iloksemme.
"Granada Granada Granada
varmaa on vain avara maailma
Näin unta naisesta, tuttu se oli,
taisi olla tämä meidän runoilija
Taisin kuulla äänen joka kuiski:
vaikene, tule, jätä tuttu taverna
Granada Granada Granada
varmaa on vain avara maailma
Granada Granada Granada
edessä on aina uusi unelma"
George Orwellin varjo
Väyläkirjat 2024
George Orwellin varjo on romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun Lontooseen ja sisällissodan Espanjaan. Kolmikymppinen kulttuurintutkija Ilmari saapuu stipendiaattina Lontooseen. Hänen tarkoituksenaan on tutkia Englannin 1930-luvun poliittista runoa, mutta Lontoon pubit ja muut houkutukset vievät nuorta miestä mukanaan.
Romaanin toinen päähenkilö on englantilainen filosofi ja kirjailija Christopher Caudwell, joka Orwellin ja monen muun kollegansa tavoin lähtee Espanjaan taistelemaan tasavaltalaisten puolella. George Orwellin varjo on triptyykki, kolmiosainen esitys maailmasta, jossa kaikki ei mene kohdalleen ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sinähän tiedät: kun perhonen räpäyttää siipiään Amazonin viidakoissa, mitä tapahtuukaan toisella puolen maapalloa…
Toisen tasavallan runonaamiot
2024
Poliittinen runous P. Mustapäästä Arto Melleriin.
Teoksen arvioitu ilmestymisaika toukokuu 2024
Teos tarttuu runouden ja politiikan väliseen mutkikkaaseen suhteeseen. Vielä hankalammaksi asian tekee se, että kohteena on toisen maailmansodan jälkeinen modernistinen runous, jonka päätavoitteita oli puhdistaa runoudesta tyhjentyneet aatteet ja vääristyneet ideologiat. P. Mustapään lisäksi teoksen tähtiä ovat Paavo Haavikko ja Pentti Saarikoski, joiden nuoruudenrunous avautuu toivon mukaan aivan uudella tavalla. Mukana ovat myös 60-lukulaiset Matti Rossi, Jarkko Laine ja 1970-luvun runokomeetta Arto Melleri.
Teoksen suuren linja kannalta ongelmalliseksi nousee Eeva-Liisa Mannerin asema. Mannerin filosofis-metafyysinen runous on varsin kaukana Haavikon - Saarikosken kansalliselta linjalta, mutta toisaalta hän runoudessaan hyökkää samassa rintamassa Matti Rossin kanssa Tsekkoslovakian miehitystä vastaan vuonna 1968.
Toisen tasavallan runonaamioita rakentaa siltoja runouden ja politiikan välille tutkimalla runoilijoiden maailmankatsomuksen kehittymistä 1940-luvulta 1970- luvulle. Tärkeimpänä työkaluna tässä työssä on roolirunon (runonaamion) käsite, joka näyttää kirjallisuudentutkimuksenkin kannalta olevan jännittävä innovaatio runouden yhteiskunnallisessa tulkinnassa. Luku ”Auringonlaskun Eurooppa” kertoo, kuinka Lontoosta ensimmäisen maailmansodan kauhujen jälkeen muodostui uuden runouden laboratorio. Ezra Poundin ja T. S. Eliotin runokokeista on suora yhteys 1950-luvun suomalaiseen uuteen runoon.
Jäivät sydämet liekehtivät rannoille Arkadian
Teoksen ilmestymisvuosi avoin
Martti Haavion poliittinen elämäkerta
Kesäkuussa 1941 kenraali ja runoilija kohtaavat Syvärillä. Eletään jatkosodan päiviä, takana on Talvisota ja suurta katkeruutta herättänyt ”pakkorauha” Neuvostoliiton kanssa. Kenraali Paavo Talvela ja 1. Tiedotuskomppanian päällikkö, kapteeni Martti Haavio juovat Suur-Suomen ja Aunuksen maljan.
Miten tähän on tultu? Juuri nyt historia näyttää olevan suopea Martti Haavion nuoruuden aatteille. Talvisota takoi pienestä Suomesta yksimielisen, taistelevan kansakunnan, ja nyt Jatkosota tuo hyvityksen. Mutta maailmanhistoria on sittenkin toista mieltä…
Martti Haavion ura Yläneen pappilanpojasta suomalaisen kirjallisuuden ja tieteen eliittiin on huikea osoitus yksilöllisen lahjakkuuden voimasta, mutta se on myös osa Suomen historiaa 1920-ja 1930-lukujen oikeistoradikalismista 1960-luvulle, jossa poliittisen aatteen etumerkki vaihtui kokonaan.
Jäivät sydämet liekehtivät rannoille Arkadian on elämäkerta miehestä, josta sota sytytti poliittisen runoilijan ja rauha ristiriitaisen tiedemiehen. Sota muutti kaiken. Nuoruudenystävästä tuli uuden uljaan Suomen presidentti, mutta kuinka paljon sota lopulta muutti Martti Haavion nuoruuden maailmankatsomusta.
